0

Esittelyssä Jyväskylän meininki: A punk documentary

_Aivolävistys live Lutakko 22.1 Jyväskylän meininkiKuvassa Aivolävistys Lutakossa 22.1

Made in Lutakko -tapahtumassa esitetään Jyväskylän meininki: A punk documentary. Halusimme hieman nähdä pintaa syvemmälle ja selvittää mitä tämä kyseinen dokumentti pitää sisällään, ja miksi se kannattaa katsoa.

Elokuvan ohjaaja Mikko Järvinen kertoo, että idea dokumentin tekemiseen on ollut Jyväskylän skenessä olemassa jo pitkään. Hän muistaa kuulleensa siitä ensi kerran jo vuonna 2007, mutta tämän jälkeenkin tarvittiin vielä seitsemän vuoden kypsyttely ennen kuin työt oikeasti aloitettiin. Vuonna 2014 oli ensimmäinen kerta, kun idea, ihmiset, laitteisto ja aikataulut realistisesti kohtasivat toisensa, ja dokumentin tekeminen voitiin aloittaa. Dokumenttia aloitettiin tekemään Kulttuuriyhdistys TUFF!:n sisällä.

Suhde dokumentin aiheeseen on Järviselle hyvin läheinen ja henkilökohtainen. Hän on perustanut oman ensimmäisen punkbändinsä 12 vuotta sitten. Tuolloin hän järjesti myös oman ensimmäisen keikkansa. Tämän jälkeen on bänditoiminnasta ja keikkojen järjestämisestä tullut iso osa Järvisen elämää.

Dokumentin pääsanomana Järviselle itselleen on se, että ”me voidaan tehdä täällä mitä me halutaan”. Valta ja mahdollisuus vaikuttaa ympäristöömme ja kokemukseemme elämästä on meillä. Hänen mukaansa oman elämän dokumentointi voi olla siinä vahva väline. Elokuvassa esiintyvistä henkilöistä Järvinen toteaa, että heidän pääsanomansa on heidän rohkeutensa elää omanlaista elämää, luoda ja muuttaa asioita omalla filosofiallaan. Elokuvan tekeminen oli Järviselle myös hänen osaltaan tapa antaa takaisin etenkin hänelle kasvuvaiheessa tärkeäksi muodostuneelle porukalle.

Järvinen toivoo, että elokuvan näkisivät kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tutustumaan vaihtoehtoisiin elämäntapoihin, ja haluavat nähdä miten merkittäviä ja isoja asioita luodaan ”koneistojen” ulkopuolella.

jyväskylän meininki

Jyväskylän meininki -dokumentti Made in Lutakko -tapahtumassa klo. 15

(Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: Nemecic

810_6544-2_web

Heinolassa 2005 perustettu, nykyisin Jyväskylässä tukikohtaansa pitävä metalliretkue Nemecic yhdistelee musiikissaan elementtejä eri metalligenreistä ja musiikillisia yhtymäkohtia voi löytää yhtyeisiin kuten Lamb of God, Fear Factory ja vaikkapa Alice in Chains. Bändi on nähty tositoimissa viimeksi Tampereen Klubilla keväällä 2012 keikalla, joka jäi yhtyeen silloisen kokoonpanon viimeiseksi. Nemecic sai monen mutkan kautta kasattua rivinsä nykyiseen muotoonsa lokakuussa 2015 ja sulkeutui tammikuussa 2017 Juho Räihän hoteisiin Kouvolan SoundSpiral Audio-studiolle äänittämään debyytti täyspitkää.

Nemecic treenaa talon kellarikerroksessa klo 12-17

0

Talon toimijat esittelyssä: Ravintola Lutakon Nurkka

IMG_0004

Ravintola Lutakon Nurkka sijaitsee kirjaimellisesti talon nurkassa, pääsisäänkäynti löytyy Lutakonaukion puolella. Ravintola on perustettu alun perin syksyllä 2013, eli toimintaa on tilassa ollut 3,5 vuotta, joista melkein kolme ensimmäistä ravintola toimi lounas- ja kahvipaikkana. Syyskuussa 2016 toimintaa laajennettiin, kun mukaan tuli myös bistro.

Tanssisali Lutakko on ollut merkittävä paikka ja yhteisö ravintolan yrittäjille, niin nykyisille kuin entisillekin. Lähes kaikkien yrittäjien ura ravintola-alalla on lähtenyt liikkeelle Jelmun vapaaehtoistoiminnan merkeissä. Voisi siis sanoa, että kannuksia alalle on alettu rakentaa tässä talossa jo vuosia sitten, siksi “paluu juurille” harjoittamaan ravintolatoimintaa heille niin rakkaaseen punaiseen tiilitaloon oli erittäin luonteva ratkaisu sopivan tilan ollessa talossa saatavilla.   IMG_0003

Nurkka on pieni, yksityinen ravintola, joka kykenee sopeutumaan tilanteen mukaan hyvinkin ketterästi asiakkaiden toiveisiin ja ehdotuksiin. Ravintolassa ei ole kiinteää menua, vaan uudet ideat voidaan siirtää lennosta toteutukseen vaikka heti, näin ravintola säilyttää yllätyksellisuuden ja kiinnostavuuden toiminnassaan, eikä jumitu tiukkoihin raameihin. Näin sekä asiakkaat ja henkilökunta pysyvät valppaina muutoksille, joka tekee niin ruoan nauttimisesta, että valmistamisesta erittäin hauskaa. Ravintolan ruokafilosofiana on viime syksyn uudistuksesta lähtien ollut tarjota itse alusta saakka valmistettua laadukasta ja maistuvaa ruokaa sen hetken parhaista raaka-aineista. Vaihtuvan bistron listalla on säilynyt vain yksi annos, jonka ei myöskään alun perin pitänyt sinne jäädä; Nurkan burger ja sen kanssa itse tehdyt, kolmeen kertaan kypsennetyt ranskanperunat osoittautuivat nopeasti asiakkaiden suosikiksi.

Kuten varmasti kaikissa asiakaspalveluammateissa, myös Nurkalla ne hienoimmat hetket painottuvat tilanteisiin, joissa voidaan tarjota asiakkaalle yli odotusten onnistunut elämys. Mukavaa on myös seurata asiakkaiden innostumista heille aiemmin tuntemattomista makuyhdistelmistä ja tuotteista. “Näin pienenä, yksityisenä ja yrittäjävetoisena paikkana sykähdyttävää oli se tunne, kun saimme lähes kokonaan omin voimin tehdyn remontin ajallaan elokuussa valmiiksi ja uudistuneen ravintolan auki suunnitellusti syyskuun alusta. Tästä toki kiittäminen myös niitä hyviä ystäviä, jotka auttoivat meitä urakassa”, kertoo yrittäjä Eeva-Maija.

Made in Lutakko -päivänä Nurkka palvelee normaalisti kaikkia nälkäisiä ja janoisia asiakkaita klo 15 alkaen aina iltakymmeneen saakka. Burgerille tai vaikka pidemmälle nautiskelulle Keittiömestarin neljän ruokalajin yllätysmenun parissa ennättää siis pysähtyä pitkin tapahtumaa iltapäivästä myöhäisiltaan saakka.

Lutakon Nurkan nettisivut

Lutakon Nurkan Facebook-sivu

(Teksti: Tiia Heikkilä)

0

Esittelyssä Taistelu Lutakosta -dokumentti

Taistelu Lutakosta

Taistelu Lutakosta -dokumentti sai alkunsa vuonna 2009, kun jyväskyläläinen CoreCrew-kollektiivi päätti tuottaa dokumentin Tanssisali Lutakosta Jelmun 20-vuotisjuhlille. Juhlat kuitenkin vietettiin marraskuussa 2010 ilman dokumenttia ja lopulta CoreCrew’n hajotessa vuonna 2012 projekti vaipui unholaan. Projekti kuitenkin herätettiin takaisin henkiin muutamaa vuotta myöhemmin Rauli Ylitalon ja Ville Sivosen toimesta.

Dokumentin ohjannut Ylitalo työskenteli vapaaehtoisena Jelmussa talotaistelun ratkaisun vuosina 2000-luvun alussa, Sivonen puolestaan on soittanut vuosia bändeissä, jotka ovat treenanneet Lutakon treenikämpissä. Sivonen toteaa, että Lutakon treenikämpät ovat ensiluokkaisia, ja tuskin siksi onkaan sattumaa, että Jyväskylästä lähtee maailmalle niin paljon hyvää musiikkia. Molemmille siis Jelmun toiminta ja itse rakennus ovat erittäin tärkeitä.

Dokumentti kertoo periksiantamattomuudesta itselle tärkeää asiaa kohtaan. Taistelu Lutakosta osoitti, että pienenkin ihmisen äänellä on merkitystä ja voimaa, kun tahto on tarpeeksi suuri. Yhteisöllisyydellä ja periksi antamattomuudella voi saada aikaan suuria asioita! Ennakkoluulot roskakoriin, koska kulttuuri kuuluu kaikille.

Dokumentti on hyvä oppitunti etenkin nyt, vuonna 2017, kun kansalaisaktivismille alkaa olla entistä enemmän tarvetta. Lutakon purkamisen vastainen mielenosoitus on edelleen yksi suurimmista mielenosoituksista, mitä Keski-Suomessa on nähty. Elokuva voi toimia hyvänä silmien avaajana ja ajatusten herättäjänä niin pienille kuin suurillekkin ”tiimitoimijoille” sekä erilaisille päättäjille.

Sivosen mukaan Suomessa tehdään erittäin laadukkaita ja mielenkiintoisia dokumenttielokuvia, ja hän kannustaakin ihmisiä katsomaan ja tukemaan kotimaista elokuvatarjontaa, jotta se pysyisi monipuolisena.

Taistelu lutakosta_rauli ja ville
 Kuvassa Taistelu Lutakosta -dokumentin tekijät Ville ja Rauli

Taistelu Lutakosta dokumentti esitetään tapahtumapäivänä Lutakossa klo. 14

(Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Esittelyssä Tomi Tuuliranta

03Pieni.jpgHaastattelimme päätoimisesti valokuvaajana toimivaa Tomi Tuulirantaa koskien tapahtumassa nähtävää Unohdetut -näyttelyä, lisäksi halusimme tietää vähän lisää valokuvaajan työstä ja arjesta.

Viisi vuotta sitten Tuuliranta laittoi omien sanojensa mukaan ”oman puljun pystyyn” ja on siitä lähtien ollut valokuvaaja päätyökseen. Valokuvaus on hänelle kuitenkin ollut jo pitkäaikainen harrastus, jota hän on tehnyt omaksi ilokseen.  Tuuliranta on myös opiskellut valokuvausta palveluliiketoiminnan maisterin opintojen lisäksi.

Valokuvaajan arjen Tuuliranta kertoo olevan aika yksinäistä, koska vakituisia työkavereita ei työssä ole. Työhön luonnollisesti kuulu muutakin kuin pelkkää kuvaamista. Tuuliranta toteaa, että arkisin aamut hän yleensä käyttää sähköpostien parissa ja myös kuvia käsitellessä. ”Viikon rytmi koostuu yleensä siten että alkuviikko kuvataan ja loppuviikko sitten käsitellään niitä kuvia”, kertoo Tuuliranta.

Halusimme tietää millaisia asioita Tuuliranta sitten oikein kuvaa ja miksi, ja mistä inspiraatio kuviin oikein tulee. Pelkästään mitään tietynlaisia kuvia ei Tuuliranta kuvaa, vaan kuvattavat asiat vaihtelevat laidasta laitaan. Leffakuvaukset ovat kuitenkin viime vuosina vieneet Tuulirannan mennessään, ja hän toteaakin, että juuri ne ovat olleet hienoimpia kokemuksia, mitä hän on työssään saanut kokea. Vielä harrastajakuvaajana toimiessaan oli Tuuliranta toivonut, että pääsisi jollakin tapaa sulautumaan mukaan elokuvamaailmaan. Tämä oli tuntunut kaukaiselta ajatukselta, mutta yhteensattumien ja rohkeiden hyppyjen kautta, on Tuuliranta siihen maailmaan päässyt. Inspiraatiota kuviin ja kuvaamiseen Tuuliranta saa erilaisista asioista riippuen kuvattavasta asiasta. Esimerkiksi leffakuvauksissa inspiraationa voi toimia metsän valot ja varjot ja vaikka hääkuvauksiin inspiraatiota on voinut tuoda muiden blogit ja videot.

Lutakon talo ei Tuulirannalle ole ennestään kovinkaan tuttu. Tuuliranta toteaakin, että joskus opiskeluaikoina on tullut haalaribileissä käytyä ja satunnaisesti myös muutamilla keikoilla. Tuulirannan tuotantoa on kuitenkin nähtävillä tapahtumapäivänä Lutakossa. Unohdetut –näyttelyään Tuuliranta kuvaili kolmella sanalla: ”koskettava, karu, totuus”.

16Pieni.jpg

Unohdetut -näyttelyn facebook sivut

Tomi Tuulirannan nettisivut

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen, Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: Tarinateatteri Storia

Tarinateatteri Storia tekee nimensä mukaisesti tarinateatteria, joka on improvisaatioon pohjautuvaa teatteria, jossa läsnäolijoiden kertomia ajatuksia, tunteita ja tarinoita tehdään näkyväksi esitystaiteen keinoin. Storia tekee kokemuksia näkyväksi seminaareissa, juhlissa, klubeilla, toreilla ja turuilla. Uudenlaiset tarinateatterin tekemisen tavat, klubit ja mobiilitarinateatteri kutsuvat Storiaa uudistumaan ja olemaan mukana paikoissa, joissa ihmiset kohtaavat.

Storiakuva

”Rakkauden puolesta, väkivaltaa vastaan” kuului Storian ensimmäinen slogan perustuksen aikaan vuonna 2002. Slogan muuttui myöhemmin ”Ilon kautta” -muotoon ja nyt se kuuluu ”Rohkeasti läsnä”. Ryhmässä on aivan ainutlaatuinen dynamiikka ja jäsenet nauttivat yhteisestä ajasta. He nauttivat siitä mitä tekevät ja ryhmästä löytyy potentiaalia moneen. Storiassa parasta jäsenten mukaan on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tarinoiden näkyväksi tekeminen, sekä ihmisten ja yhteisöiden kuunteleminen.

Lutakossa Storia on treenannut jo vuodesta 2007, joten he ovat tottuneet moniin yllätyksiin, kuten treeneihin liittyviin bändeihin ja taustaääniin. Lutakko tuntuu taiteelliselta ja kulttuurillisesti merkittävältä treenipaikalta, ja vaikka Storian porukka viettääkin siellä vain päivän kerran kuukaudessa, tuntevat he olevansa mukana talon yhteisöä.

Storian kuuttatoista jäsentä yhdistää halu olla yhdessä tarinoiden äärellä, leikkiä ja hullutella, tuntea tunteita laidasta laitaan. He ovat rohkeasti läsnä yhteiskunnassa olevien ilmiöiden kanssa ja haluavat olla yhteisöjen ja yksilöiden palveluksessa erilaisissa tilanteissa ja tutkia kokemuksia elämästä sen eri vaiheissa. Joukon muodostuminen onkin sitten ihan oma tarinansa. Aluksi oli Tuija Jormakka ja hän kutsui 8 naista ja 8 miestä, teatterin ja terapeuttisuuden taitajia. Osa on kulkenut kulkuaan pois ryhmästä ja sisään on astunut uusia eri alojen ammattilaisia. Vastuu on kuitenkin jakautunut joustavasti koko ryhmälle.

Made in Lutakko-päivänä 6.5. Tarinateatteri Storia: Tarinoita tämän päivän Suomesta klo. 18.30-19.15 Tanhusalissa.

Storian Facebook-sivu

Storian nettisivut

(Teksti: Tiia Heikkilä)

0

Talon toimijat esittelyssä: ISOn Tanhuujien Alku

ALKU.jpg

ISOn Tanhuujien Alku -niminen ryhmä on viime syyskuussa perustettu aikuisten alkeisryhmä, joka on tarkoitettu vasta-aloittaneille ja hämärän tanhumenneisyyden omaaville. Ryhmän ikähaarukka on parikymppisistä aina 50-60 vuotiaisiin saakka.

Syy ryhmän perustamiselle oli puhtaasti, se että aikaisemmin ei ollut olemassa alkeisryhmää aikuisille ja nyt haluttiin kokeilla, onko sellaiselle kysyntää. Porukkaa tuli hyvin mukaan, joten ryhmä perustettiin. Matkan varrella on ryhmän koko vielä kasvanut ja tällä hetkellä Alku -ryhmässä on 11 tanssijaa.

Ryhmän tanssijat ovat sitä mieltä, että parasta juuri heidän ryhmässään on innostuneisuus ja yhdessä tekemisen meininki. Harjoituksiin tullaan hyvillä mielin ja töitä jaksetaan painaa täysillä, mutta rennolla meiningillä. Lutakon tanhusalin tiloja ryhmä kuvailee oikein hyvin ryhmälle sopivaksi. Ainakaan vielä ei ole ryhmällä tila loppunut kesken. Keskustelua herää myös siitä, kuinka talo on hauska ja monipuolinen toimintapaikka, jossa on paljon historiaa. ”On hieno olla osana sitä”, toteaa ryhmä.

Vaikka koko ryhmällä uusi harrastus on alkanut vasta syksyllä, on ryhmä ehtinyt jo tehdä ja kokea paljon yhdessä. Hienoimmiksi kokemuksiksi ryhmäläiset nostivat esille Tanssimyllyn Tampereella, joka oli siis valtakunnallinen aikuisten kansantanssin katselmus. Tanssimyllyssä ryhmä sai kunniamaininnan rohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta ja heittäytymisestä. Toivotaan Alku -ryhmälle elämyksellisiä tanssihetkiä myös jatkossa!

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen, Teksti: Pauliina Pitkänen)