0

Talon toimijat esittelyssä: Ravintola Lutakon Nurkka

IMG_0004

Ravintola Lutakon Nurkka sijaitsee kirjaimellisesti talon nurkassa, pääsisäänkäynti löytyy Lutakonaukion puolella. Ravintola on perustettu alun perin syksyllä 2013, eli toimintaa on tilassa ollut 3,5 vuotta, joista melkein kolme ensimmäistä ravintola toimi lounas- ja kahvipaikkana. Syyskuussa 2016 toimintaa laajennettiin, kun mukaan tuli myös bistro.

Tanssisali Lutakko on ollut merkittävä paikka ja yhteisö ravintolan yrittäjille, niin nykyisille kuin entisillekin. Lähes kaikkien yrittäjien ura ravintola-alalla on lähtenyt liikkeelle Jelmun vapaaehtoistoiminnan merkeissä. Voisi siis sanoa, että kannuksia alalle on alettu rakentaa tässä talossa jo vuosia sitten, siksi “paluu juurille” harjoittamaan ravintolatoimintaa heille niin rakkaaseen punaiseen tiilitaloon oli erittäin luonteva ratkaisu sopivan tilan ollessa talossa saatavilla.   IMG_0003

Nurkka on pieni, yksityinen ravintola, joka kykenee sopeutumaan tilanteen mukaan hyvinkin ketterästi asiakkaiden toiveisiin ja ehdotuksiin. Ravintolassa ei ole kiinteää menua, vaan uudet ideat voidaan siirtää lennosta toteutukseen vaikka heti, näin ravintola säilyttää yllätyksellisuuden ja kiinnostavuuden toiminnassaan, eikä jumitu tiukkoihin raameihin. Näin sekä asiakkaat ja henkilökunta pysyvät valppaina muutoksille, joka tekee niin ruoan nauttimisesta, että valmistamisesta erittäin hauskaa. Ravintolan ruokafilosofiana on viime syksyn uudistuksesta lähtien ollut tarjota itse alusta saakka valmistettua laadukasta ja maistuvaa ruokaa sen hetken parhaista raaka-aineista. Vaihtuvan bistron listalla on säilynyt vain yksi annos, jonka ei myöskään alun perin pitänyt sinne jäädä; Nurkan burger ja sen kanssa itse tehdyt, kolmeen kertaan kypsennetyt ranskanperunat osoittautuivat nopeasti asiakkaiden suosikiksi.

Kuten varmasti kaikissa asiakaspalveluammateissa, myös Nurkalla ne hienoimmat hetket painottuvat tilanteisiin, joissa voidaan tarjota asiakkaalle yli odotusten onnistunut elämys. Mukavaa on myös seurata asiakkaiden innostumista heille aiemmin tuntemattomista makuyhdistelmistä ja tuotteista. “Näin pienenä, yksityisenä ja yrittäjävetoisena paikkana sykähdyttävää oli se tunne, kun saimme lähes kokonaan omin voimin tehdyn remontin ajallaan elokuussa valmiiksi ja uudistuneen ravintolan auki suunnitellusti syyskuun alusta. Tästä toki kiittäminen myös niitä hyviä ystäviä, jotka auttoivat meitä urakassa”, kertoo yrittäjä Eeva-Maija.

Made in Lutakko -päivänä Nurkka palvelee normaalisti kaikkia nälkäisiä ja janoisia asiakkaita klo 15 alkaen aina iltakymmeneen saakka. Burgerille tai vaikka pidemmälle nautiskelulle Keittiömestarin neljän ruokalajin yllätysmenun parissa ennättää siis pysähtyä pitkin tapahtumaa iltapäivästä myöhäisiltaan saakka.

Lutakon Nurkan nettisivut

Lutakon Nurkan Facebook-sivu

(Teksti: Tiia Heikkilä)

0

Talon toimijat esittelyssä: ISOn Tanhuujien Alku

ALKU.jpg

ISOn Tanhuujien Alku -niminen ryhmä on viime syyskuussa perustettu aikuisten alkeisryhmä, joka on tarkoitettu vasta-aloittaneille ja hämärän tanhumenneisyyden omaaville. Ryhmän ikähaarukka on parikymppisistä aina 50-60 vuotiaisiin saakka.

Syy ryhmän perustamiselle oli puhtaasti, se että aikaisemmin ei ollut olemassa alkeisryhmää aikuisille ja nyt haluttiin kokeilla, onko sellaiselle kysyntää. Porukkaa tuli hyvin mukaan, joten ryhmä perustettiin. Matkan varrella on ryhmän koko vielä kasvanut ja tällä hetkellä Alku -ryhmässä on 11 tanssijaa.

Ryhmän tanssijat ovat sitä mieltä, että parasta juuri heidän ryhmässään on innostuneisuus ja yhdessä tekemisen meininki. Harjoituksiin tullaan hyvillä mielin ja töitä jaksetaan painaa täysillä, mutta rennolla meiningillä. Lutakon tanhusalin tiloja ryhmä kuvailee oikein hyvin ryhmälle sopivaksi. Ainakaan vielä ei ole ryhmällä tila loppunut kesken. Keskustelua herää myös siitä, kuinka talo on hauska ja monipuolinen toimintapaikka, jossa on paljon historiaa. ”On hieno olla osana sitä”, toteaa ryhmä.

Vaikka koko ryhmällä uusi harrastus on alkanut vasta syksyllä, on ryhmä ehtinyt jo tehdä ja kokea paljon yhdessä. Hienoimmiksi kokemuksiksi ryhmäläiset nostivat esille Tanssimyllyn Tampereella, joka oli siis valtakunnallinen aikuisten kansantanssin katselmus. Tanssimyllyssä ryhmä sai kunniamaininnan rohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta ja heittäytymisestä. Toivotaan Alku -ryhmälle elämyksellisiä tanssihetkiä myös jatkossa!

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen, Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen

Hanna-Kaisa&Marko3.jpgHanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen ovat viimeiset esiteltävät taiteilijat. Molemmat ovat työskennelleet valokuvauksen parissa reilu 20 vuotta ja Hanna-Kaisa on toiminut yrittäjänä jo 14 vuotta. Valokuvaus on molemmille elämäntapa ja ammatti.

Hanna-Kaisa on valokuvaaja, joka työskentelee monilla eri genreillä valokuvauksen kentällä. Hän on kuvajournalisti dokumentaristi ja luennoitsija, mutta kuvaa myös yrityksille ja yksityisille ihmisille monenlaisia kuvauksia. Marko taas on valokuvataiteilija, joka haltioituu vaeltamisesta todellisuuden rajamailla. Työskentelyssään hän on kiinnostunut ihmisen suhteesta luontoon ja yhteiskuntaan.

Hanna-Kaisa&Marko2

Pariskunta kipusi viime maaliskuussa hurjan mielellään uuteen työhuoneeseen Lutakon neljänteen kerrokseen. Rappusia on tullut kiivettyä 90-luvulla kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja mitä erilaisimmille musakeikoille. Vuonna 1999 Hanna-Kaisa myös kuvasi näyttelyn talon nuorista ja siksikin rappusissa tuli hengailtua. Talo ja talon meininki on molemmille hyvin rakas.

Hanna-Kaisa&Marko

Markon hienoimmat valokuvaukseen liittyvät muistot löytyvät äärimmäisistä luonnon kohtaamisista. Hän on juuri viimeistelemässä valokuvakirjaa tundran maisemista ja ihmisen suhteesta pohjoiseen luontoomme. Kuvausmatkoilla 40 asteen pakkasissa teltassa herääminen on aina hieno kokemus, Marko kertoo. Hanna-Kaisa sen sijaan kuvaa työkseen ihmisiä ja aina uuden ihmisen kohtaaminen on merkityksellinen hetki. Viime kesänä valmistui näyttely, johon hän kuvasi nuoria aikuisia, joilla oli tasapainoilua mielenterveyden kanssa. Hän kokeili myös uutta tapaa tuoda kuvia esille tärkeästä aiheesta ripustamalla suuret kuvat puihin Seminaarinmäellä. Luonnon oma galleria oli eri vuorokauden aikoina aina erilainen elämys.

Hanna-Kaisan ja Markon työhuoneella (4.krs) avoimet ovet Made in Lutakko-päivänä 6.5. klo. 10-17.

Hanna-Kaisan nettisivut

Markon nettisivut

(Teksti: Tiia Heikkilä)

0

Talon toimijat esittelyssä: Maija Holma

DSC02194-maijanrajaus.jpg

Kuva: Pauliina Pitkänen

Maija Holma on valokuvataiteilija, joka työstää teoksiaan Lutakossa, mutta on palkkatyössä Alvar Aalto-museolla. Holmalla on talossa oma työhuone, sekä hänelle kovin tärkeä pimiö. Hän on valmistunut vuonna 1994 ja lopputyönäyttely järjestettiin seuraavana vuonna Keski-Suomen museolla.

Holma työskentelee valokuvataiteen parissa kausiluontoisesti, ideoita tosin kerätään ja kehitellään lähes koko ajan. Ideat voivat hautua jopa vuosia, ennen kuin tulee sopiva tilaisuus niiden toteuttamiseen. Työskentelyajat riippuvat kovasti siitä, onko samaan aikaan päivätöissä, joskus tehdään iltaisin ja viikonloppuisin, mutta mukaan mahtuu myös tavanomaisia 6-7-tuntisia päiviä. Vanhemmuus tuo kuitenkin oman rytmityksensä elämään ja yleensä illat vietetään kotona.

Kierrätysmateriaalit johdattelevat Holman tekemistä. Hän yhdistelee erilaisia paperilaatuja keskenään ja joskus mukaan eksyy myös astetta luovempia ratkaisuja, kuten auton osia, vaneria ja erilaisia materiaalien yhdistelmiä. Holma kuvailee työtään luonnon ja kulttuurin kohtaamisina, paljon kasveja ja arkkitehtuuria. Alkuperäisissä kuvissa tulee tapahtua graafisesti tarpeeksi, jotta lopputuloksesta saa tarpeeksi kiinnostavan.

maija holma-bellevue_6

Maija Holma: Bellevue 6, 60×80 cm hopeagelatiinivedos kuittipaperille, 2016 (yksityiskokoelma).

Työtilana Lutakko on Holman mukaan sopivan rouhea ja rento, eikä täällä tarvitse olla varpaillaan tekemistensä kanssa. Täällä ei valiteta maalin hajusta tai melusta, kaikki ovat varmasti jo tottuneet tällaisiin olosuhteisiin. On myös erilaista työskennellä talossa, jossa on paljon erilaisten luovien alojen toimijoita, sillä monet vastaavanlaiset tehdaskiinteistöt on jaettu esimerkiksi toimistoiden ja taiteilijoiden kesken. Holma on oppinut arvostamaan sitä, että saa työskennellä täällä, omassa työhuoneessa, lähes joka päivä jo kahdeksan vuoden ajan. Holma muistelee myös 90-lukua ja suurta taiteilijayhteisöä talossa, sen jälkeen talolla on kyllä ollut monenlaisia jännittäviä vaiheita ja tapahtumia. Onneksi talosta löytyy edelleen taiteilijoita.

Yksi parhaimmista asioista omassa taiteessa on, kun joku haluaa ostaa teoksen, jossa näkee jotain omaa, jotain viitteitä omasta elämästä. Sellaisia asioita, joita minä en voi tietää, enkä ole ajatellut. Teen taidetta itselleni, joskus se sattumalta kolahtaa muillekin, Holma kuvailee.

Maija Holman työhuoneella (4.krs) avoimet ovet Made in Lutakko-päivänä 6.5. klo. 10-15.

Maija Holman nettisivut

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen, teksti: Tiia Heikkilä)

0

Talon toimijat esittelyssä: Capoeira Força Natural Jyväskylä

capoeira.jpg
Kuvassa katucapoeiran legenda mestre Russo brasiliasta oppilaineen vierailulla Lutakossa 2012. Kuva: Aapo Kahilainen

Capoeira on brasilialainen kamppailulaji, tanssin ja fyysisen pelin yhteensulautuma. Capoeira on moniulotteinen laji ja sitä pelataan itse soitetun ja lauletun afrobrasilialaisen musiikin tahdissa. Haastattelimme capoeiran parissa jo 17 vuotta toiminutta Markus Rouhiaista. Rouhiainen harrastaa capoeiraa Lutakossa ja toimii siellä myös ohjaajana.

Capoeira Força Natural on aloittanut toimintansa Jyväskylässä vuonna 2000. Ennen Lutakkoon siirtymistä treenaaminen tapahtui liikuntasaleissa. Vuonna 2006 tapahtunutta siirtymistä Lutakkoon Rouhiainen kuvailee positiiviseksi muutokseksi. Lutakossa oleva sali on pieni ja intiimi, mutta riittää oikein hyvin capoeiran harrastajille. Salissa vallitsee myös melko lämmin tunnelma, ja tämän takia Rouhiainen kuvaileekin salia oikeaksi Brasilia-simulaattoriksi, kun lämpöä riittää.

Rouhiainen harrasti aluksi breakdancea, mutta kiinnostui capoeirasta tässä tehtävien liikkeiden takia. Capoeira vei voiton ja muodostui siten mieluisaksi harrastukseksi. Capoeiraa Rouhiainen kuvailee monipuoliseksi lajiksi, jossa liikkeiden lisäksi läsnä on paljolti myös musiikki, kulttuuri ja historia. Tämän kaiken lisäksi Rouhiainen kuvailee, mitä capoeira on hänelle itselleen. ”Minulle se on peli, leikkiä, tanssia ja teatteria. Peli, jota ohjeistetaan musiikin avulla. Leikki, jossa on mukana vuorovaikutusta kaverin kanssa, toinen tekee hyökkäyksen, joka on ikään kuin kysymys, ja toinen vastaa. Tarkoituksena niin kuin huijata toista tavalla, josta jää kuitenkin hyvä mieli. Liikkeitä voisi tehdä myös yksin, mutta se ei ole capoeiraa.”

Capoeiran ohjaaminen Rouhiaisella alkoi vaivihkaa n. 2009. Ohjaaminen on tuonut Rouhiaiselle uusia näkökulmia lajista, ja se on myös loistava tapa kehittyä itse lajissa. Ohjaajana ajattelu siirtyy liikkeen parista enemmän kokonaisvaltaiseksi, jolloin oppii lisää capoeiran saloja ja on kykenevä opettamaan niitä eteenpäin. Rouhiainen suosittelee capoeiraa kaikenikäisille avoimille ihmisille. Muun muassa Jyväskylän harrastajissa ikähaarukkaa riittää yli kuuteenkymmeneen.

Parasta capoeirassa on Rouhiaisen mielestä loistava tunnelma ja hyvä meininki. Kun ollaan sellaisessa porukassa, jossa kaikki tuntevat lajin, saadaan aikaan kunnon energialataus. Hienoimpia kokemuksia lajin parissa Rouhiaiselle ovat muun muassa kesäisin koko suomen laajuisella porukalla järjestettävät tapahtumat sekä workshopit, joissa on ollut mukana muun muassa ohjaaja Riosta, Brasiliasta.

6.5 Lutakossa ilmaisia capoeiran kokeilutunteja klo 10-13

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen, Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: Akseli Hiltunen

Matti_Partanen

Vasemmalta oikealle: Minttu Minkkinen (taustalaulu), Akseli Hiltunen (laulu, kitara), Henna Peltonen (taustalaulu), Mikael Minkkinen (basso), Timo Hanhisalo (kitara, taustalaulu), Sami Kotola (koskettimet, taustalaulu, perkussiot), lattialla Paavo Rikkilä (rummut). Kuva: Matti Partanen

Akseli Hiltunen julkaisi vuonna 2014 soololevyn nimeltä Parafilia – Lauluja Ulkopuolelta, jonka tiimoilta oli tarkoitus lähteä kiertueelle. Nykyinen kokoonpano kasattiin pikkuhiljaa loppuvuodesta 2014, juurikin tätä kiertuetta varten. Jäsenet ovat alunperin kotoisin eri puolilta Suomea, mutta nykyisin rock-kollektiivi toimii Jyväskylässä, treenaten Lutakossa ja tehden yhteiskunnallisesti kantaaottavaa musiikkia tietynlaisella kapinahengellä.

Haastattelimme yhtyeen rumpalia Paavo Rikkilää ja kitaristia Timo Hanhisaloa ja utelimme, millaisia fiiliksiä tästä Lutakon talosta herää. Yhtyeellä on talossa treenikämppä ja Rikkilä kertoo olleensa myös Jelmun vapaaehtoisena. Molemmat ovat sitä mieltä, että Tanssisali Lutakko on Suomen paras rock-klubi ja järjestelyt siellä ovat aina toimineet, samoin laitteisto. Lutakon lavalla soittaminen on ollut yhtyeelle eräänlainen saavutettu etappi. Täällä kaikkia yhdistää innostus live-musiikkiin ja yhdessä tekemiseen, täällä vallitsee hyvä henki, Rikkilä kuvailee.

Oona_Ahokas

Kuva: Oona Ahokas

Viime vuonna Akseli Hiltunen oli lämmittelemässä yleisöä Lutakossa ennen WÖYH!- ja FM2000-yhtyeitä, joka oli yhtyeen jäsenille hieno kokemus, sillä he ovat seurailleet WÖYH!-yhtyeen meininkiä jo pidemmän aikaa. Oli hienoa soittaa samalla lavalla samana iltana heidän kanssaan, Hanhisalo kertoo ja Rikkilä muistelee ilolla samaa iltaa, ja keikan jälkeistä saunaa. Toiseksi kohokohdaksi miehet mainitsevat toisen pitkäsoiton äänitykset viime vuonna, joihin kuului pitkiä päiviä ja suuria määriä kahvia. Lopputulos on sellainen mihin voi olla tyytyväinen.

Evelina_Braam

Kuva: Evelina Braam

Made in Lutakon keikkaa yhtye odottaa innolla monestakin syystä; se on kevään viimeinen keikka, joka tapahtuu juuri kotipaikkakunnalla Jyväskylässä ja juurikin Lutakossa, Tiisun läsnäoloa unohtamatta!

Akseli Hiltunen esiintyy Tanssisali Lutakossa tapahtumapäivänä 6.5. klo. 21. Lippuja illan keikalle täältä!

Akseli Hiltunen Facebook-sivu

Akseli Hiltunen Spotifyssa

Nyt Nyrjähdän! musiikkivideo (YouTube)

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen. Teksti: Tiia Heikkilä)

0

Talon toimijat esittelyssä: Jyväskylän Astangajoogayhdistys

jooga valmis.jpg
Kuva: Pauliina Pitkänen

Jyväskylän Astangajoogayhdistys on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja levittää Astangajoogan harrastusta ja harjoittamista ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jyväskylän Astangajoogayhdistys toimii Lutakon tiloissa neljännessä kerroksessa.

Halusimme laajentaa tietouttamme kyseisestä lajista, ja lähdimme mukaan seuraamaan Anne Immosen pitämää astangajoogatuntia. Anne on itse aloittanut joogaharrastuksensa 2003. Astangajoogasta hän piti heti. Fyysisesti vaativa asentoharjoitus ja samanaikainen keskittymis- ja hengitysharjoitus tuntuivat hänelle juuri sopivalta tavalta vahvistaa kehoa ja rauhoittaa mieltä. Säännöllisyyden löytyminen harrastukseen kesti aikansa, mutta vuosien mittaan harrastuksesta on kehkeytynyt tärkeä ja rakas. Annen mukaan harjoituksen pysyvyys muodostaa tietyllä tavalla vakauttavan perustan elämään.  Astangajoogan ohjaamisen Anne on aloittanut viime marraskuussa. Ohjaaminen on hänestä tuntunut luontevalta ja mukavalta jatkumolta säännöllisen harjoituksen ohessa. Anne kertoo, että hän ohjaa muita oman harjoituksensa pohjalta ajatuksenaan jakaa eteenpäin sitä, mitä hän on itse harjoituksensa myötä saanut. Lisäksi hän kokee, että ohjaaminen on osa hänen omaa harjoitustaan. ”Vaikka ohjaan, en ole opettaja vaan ennen muuta joogan oppilas”, toteaa Anne.

Lutakon neljännen kerroksen joogasali on hyvin kotoisa ullakkomainen tila, jossa pääsee rauhoittumaan heti sisälle tullessa. Heti tunnin alusta alkaen tilassa vallitsi täysi rauhallisuus, jota tunnelmoi kynttilä huoneen nurkassa. Tunnin seuraaminen oli voimaannuttava ja hieno kokemus. Tilassa vallitsi koko tunnin ajan jollakin tavalla yhtenäinen ja taianomainen tunnelma, jota tahdittivat harrastajien samanaikaiset hengitykset. Tuntuu kuin elettäisiin jossakin aivan omassa maailmassa. Jossakin seinän takana on bändi treenaamassa mutta se ei näytä rikkovan tai häiritsevän tunnin kulkua lainkaan.

Tunnin jälkeen jäimme vielä haastattelemaan ohjaajaa Anne Immosta ja tunnilla mukana ollutta harrastajaa, Suvi Lehtosta. Halusimme tietää mikä joogan harrastuksessa oikein viehättää. Suvi kertoo olonsa olevan usein joogatunnin jälkeen rauhoittunut ja onnellinen. Hän kertoo myös, että hänellä on ollut keskittymisvaikeuksia, joihin hänelle on tarjottu lääkehoitoa. Lääkkeet tuntuivat hänestä kuitenkin vastenmieliseltä ajatukselta ja avun hän onkin lääkkeiden sijaan löytänyt joogasta. Suvi pystyy keskittymään paremmin, kun hän käy joogassa, ja hänen mielestään on hienoa, että on luonnollinen tapa hoitaa keskittymisvaikeuksia. Keskittymisvaikeuksien lisäksi joogasta voi olla apua myös muissa elämän vaikeissa tilanteissa. Rauhallinen ja seesteinen olo ei ole kuitenkaan kaikki, mitä joogasta voi saada irti. Suvin mukaan joogaharjoituksen tekeminen voi antaa hyvää mieltä ja energiaa esimerkiksi työpäivään tai sitten tuoda erilaisia tunteita pintaan. Molempien mukaan joogalla on vahvempia vaikutuksia, kuin edes usein uskotaan. Sen avulla voi päästä eroon patoutumista niin mielessä kuin kehossakin.

Sekä Suvi että Anne pitävät joogan vaikutuksia elämään todella positiivisina. Tunneilta mukaan jää ryhmän motivoima energia ja hyvä olo. Joogan harrastamista he suosittelevat kaikille, koska laji todellisuudessa mukautuu juuri tekijänsä mukaan.

jooga valmis2.jpg
Kuva: Pauliina Pitkänen

Tapahtumapäivänä 6.5 on joogasalilla kaikille sopivia alkeistason kokeilutunteja klo. 13-16. Kaikki ovat tervetulleita, vaikka ei olisi aikaisempaa kokemusta joogasta.

(Haastattelu Pauliina Pitkänen ja Tiia Heikkilä, Teksti: Pauliina Pitkänen)