0

Talon toimijat esittelyssä: Jelmu

Sanni_11.3.2017

Sanni Tanssisali Lutakossa 11.3.2017, Kuva: Jani Murtosuo

Tanssisali Lutakko, on ehkä talon tunnetuin tila. Se on monille ulkopaikkakuntalaisillekin musiikin ystäville tuttu, kuin myös monille artisteille rakas keikkapaikka. Tanssisali Lutakon keikat järjestää Jyväskylän elävän musiikin yhdistys, Jelmu, joka on perustettu vuonna 1989 ja merkitty yhdistysrekisteriin seuraavana vuonna. Ensimmäiset keikat on järjestetty vuoden 1990 marraskuussa. Iso käännekohta toiminnassa tapahtui vuonna 2005, kun taloon tehtiin iso remontti, jossa vapaaehtoiset olivat suuressa roolissa. Talo oli ollut pitkään purku-uhan alla, mutta loppujen lopuksi Jelmu voitti taistelun ja sai jäädä, vaikka se remontin vaatikin.

Jelmun toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön ja Jelmu ry:n jäsenmaksun maksaa vuosittain noin tuhat henkilöä. Me saimme haastatella Jelmun promoottorina, ohjelmistovastaavana ja tiedottajana toimivaa Raine Pulkkista. Pulkkinen päätyi itse Jelmun vapaaehtoiseksi vuonna 2003 kaverin seurana. Hän huomasi hommien kiinnostavan ja toimi aktiivisesti vapaaehtoisena, kävi paljon Lutakossa keikoilla ja teki Lutakko Liekeissä –festarin ohjelmiston kaikkina kymmenenä kertana 2006-2015. Talo on Pulkkiselle erittäin merkityksellinen, se on paikka, jossa työ, harrastus ja intohimo yhdistyvät.

Jelmulla on noin sata aktiivista vapaaehtoista ja toiminta on poikkeuksellisenkin aktiivista ja suhteellisen ammattimaista. Yhdistys esimerkiksi järjestää vapaaehtoisilleen järjestyksenvalvojakoulutusta. Vapaaehtoiset työskentelevät keikka-iltoina muun muassa narikassa, keittiössä ja järjestyksenvalvojina. Aina ei muisteta, että tällaistakin vapaaehtoistoimintaakin on. Jelmun vapaaehtoisia on mukana auttamassa myös Made in Lutakossa 6.5.

Sanni_11.3.2017(2)

Sanni Tanssisali Lutakossa 11.3.2017, Kuva: Jani Murtosuo

Suomalaisella musiikilla menee hyvin, ja Pulkkinen kertookin, että hänestä on hienoa seurata, kuinka suomalaiset artistit voivat tehdä uusia hienoja juttuja ja aluevaltauksia, kuten täyttää stadioneita. Silti heillä tuntuu olevan kunnioitus juuriaan kohtaan, sillä esimerkiksi isoilla lavoilla keikkailevat Cheek ja Sanni olivat molemmat hiljattain Lutakossa keikalla ja tänään (31.3.) on Apulantakin tulossa. Suomessa kotimainen musiikki on poikkeuksellisen suosittua, monessa muussa maassa listoilla ovat yleensä samat ulkomaiset artistit. Tanssisali Lutakossa monet keikat ovat ikärajattomia ja näin saadaan myös tulevia sukupolvia kokemaan elävää musiikkia. Keikkoja suunnitellessa täytyy mukautua aikaan ja yleisön kiinnostukseen, nykyään ei suurta yleisöä kiinnosta enää samanlainen musiikki kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten.

Pulkkinen mainitsee yhdeksi parhaista asioista hänen työssään työajat, tai oikeastaan vapaus järjestää ne itse. Vapaus tehdä muutakin kuin töitä, mahdollisuus vaikka matkusteluun. Hän kertoo myös nauttivansa usein keikoilla enemmän yleisön, kuin itse artistin seuraamisesta. On hienoa nähdä, miten yleisö reagoi ja ymmärtää, että on itse ollut järjestämässä ja mahdollistamassa tätä hetkeä. On mahtavaa, kun keikka myydään loppuun, mutta upeita ovat myös marginaalisemmat artistit ja aidosti niistä nauttiva pienempi yleisö.

Jelmu on yksi tapahtuman pääjärjestäjistä.

Jelmun nettisivut

Tanssisali Lutakon Facebook-sivu

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen. Teksti: Tiia Heikkilä)

0

Talon toimijat esittelyssä: Coach & Toverit

Coach&Toverit

Coach & Toverit Tourujoen Yössä 24.9.2016, Kuva: Jukka Salminen

”Coach & Toverit on suomenkielellä laulava ja tyylilajien viidakossa puikkelehtiva yhtye, jonka musiikkia voidaan kuvailla eräänlaiseksi neokupletiksi, helismaalaisilla vesillä soljuviksi pop-rock-schlagereiksi. Yhtye hypähtelee iloisesti ikuisten aiheiden suossa. Rakkaus, kuolema, kaipaus ja pettymys – perinteisiä aiheita raikkaasta, naivistisesta näkökulmasta käsin ja aina huomiseen luottaen.” kuvailee yhtye itseään. Yhtyeessä on neljä jäsentä: Coach: laulu & kitara, Sebastian Jylhä: kitara, mandoliini, haitari, urku, sekä laulu ja sen kaltaiset äänet, Usko Harras: rummut ja trumpetti, Antero Ulysseus Hanhi: basso, kitara ja laulu.

Bändin alkuräjähdys voidaan sijoittaa vuoden 2001 tienoille, mutta ensimmäisen kerran se on esiintynyt tällä kokoonpanolla vuonna 2008 Yläkaupungin Yössä, Ilokiven yläkerrassa täydelle salille. Musiikkia tehtiin aluksi kotistudiossa ja CD-levyjä kaupiteltiin lähinnä kavereille. Ensiesiintyminen saatiin, kun sana oli kiirinyt Radio Hearin korviin, josta tuli pyyntö esiintyä heidän klubillaan Yläkaupungin Yössä. Tätä varten täytyi sitten kasata keikkakokoonpano, Coach & Toverit on siis eräänlainen onnekkaan väärinkäsityksen hedelmä, jonka siemen lähti itämään, yhtye kuvailee.

Bänditoiminta on vakiintunut säännölliseksi viime vuosina ja yhtye harjoitteleekin kerran viikossa Lutakon tiloissa. Keikkoja on tullut tehtyä monenlaisissa kulttuuritapahtumissa ja viime vuonna julkaistiin yhtyeen ensimmäinen virallinen levy ”Ehkä vielä on koittava päivä”, joka sai hyvän vastaanoton kuulijoilta. Levyn julkaisu sai myös Keskisuomalaisen tituleeraamaan yhtyettä ”neokupletin mestareiksi”.  Bändi kertoo levyn valmistumisen olleen yksi hienoimmista kokemuksista, joka prosessina vahvisti bändiä yhteisönä. Yhtye ammentaa paljolti vaikutteita suomenkielisen kevyen musiikin historiasta ja nykypäivästä, mutta sekoittavat mukaan aineksia ympäri maailmaa. Ulkomaisilta kuulijoilta yhtye on saanut kommenttia, että heillä on ”hyvää Suomimeininkiä” ja ”Kaurismäkeläisyyttä”.

Coach&Toverit2

Kuva: Kalle Parkkonen

Jäsenet ovat tunteneet toisensa lapsista asti ja myös musiikkia on työstetty pitkään yhdessä. Nykyisessä Coach & Toverit –materiaalissa näkyy kunkin jäsenen musiikillinen suuntautuminen, näin yhdistyvät iskelmä, proge, rock ja elektroninen musiikki. Erilaisista lähtökohdista ponnistetaan yhteiseen päämäärään!

Yhtyeen jäsenillä on paljon muistoja Tanssisali Lutakosta nuoruusvuosilta, se tuo treenaamiseen omanlaisen fiiliksensä. Heidän mielestään on hauskaa törmätä muusikkokavereihin treenipäivinä ja vaihtaa kuulumisia, talo siis edistää heidän mielestään yhteisöllisyyttä ja siellä on mieluisaa soittaa. Musiikki on Coach & Tovereille rakas elämäntapa.

Suomi kuulostaa vuonna 2017 siltä, että siinä on Coach & Tovereiden mentävä aukko, yhtye kuvailee tämän vuoden meininkiä.

Coach & Toverit esiintyy Made in Lutakko -tapahtumassa 6.5. klo. 13-14.

Coach & Toverit Facebook-sivu

Ehkä vielä on koittava päivä -kappale (YouTube)

(Teksti: Tiia Heikkilä)

0

Talon toimijat esittelyssä: ISOn Tanhuujien Prikka

 

Prikka
Kuva: Riku Suonio

Loikkasimme tunnin ajaksi mukaan kansantanssin pyörteisiin ja pääsimme seuraamaan Prikka-nimisen kansantanssiryhmän harjoituksia. Prikka on ISOn Tanhuujien 7-9 -vuotiaiden ryhmä, joka harjoittelee kerran viikossa maanantaisin klo 18-19. Prikan ohjaajana tunneilla toimii Paula Kettu ja apuohjaajana Rosa Karhu.

Harjoitusten aikana saimme hetken, jolloin ehdimme kysellä Prikan ryhmäläisten mielipiteitä niin harrastuksesta kuin vähän muistakin asioista. Ensimmäisenä ryhmä sai pohtia, mikä on kaikkein parasta juuri kansantanssiharrastuksessa ja mitkä ovat parhaita kokemuksia, mitä harrastus on heille antanut. Päällimmäisenä parhaimmiksi asioiksi voisi lasten vastauksista koota tanssin ilon, esitykset, yöleirit sekä uusien kavereiden saamisen. Intoa juuri tanssiin ei tältä ryhmältä todellakaan puuttunut! Ryhmän ohjaajatkin saivat kehut lapsien suusta siitä kuinka tärkeää on että ohjaajat osaavat innostaa, auttaa ja parantaa ryhmän yhteishenkeä. Tässä olikin ryhmän mielestä ohjaajat onnistuneet varsin ansiokkaasti.

Mitenkäs sitten Lutakko ja 100-vuotias Suomi? Saimme yhdessä Prikan ryhmäläisten kanssa pohtia myös vähän tulevaan tapahtumaan liittyviä aiheita. Aiheet herättivät monenlaisia mielipiteitä. Onko Suomi nyt sitten liian nuori vai liian vanha? Ainakin sitten kun Suomi on tuhatvuotias, aiotaan kuulemma juhlia isosti! Suomalaisuudesta heräsi myös ajatuksia siitä kuinka hienoa on että meillä on oma kieli ja omanlainen kansantanssi.

Prikan ryhmäläisten sanoin Lutakon rakennuksen voisi kaiken kaikkiaan tiivistää olevan ränsistynyt mutta silti kauniilla paikalla sijaitseva rakennus, jossa on hyvät tilat tanssimiselle ja jonne on mukava tulla.

(Haastattelu: Pauliina Pitkänen ja Tiia Heikkilä, Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: YAD

 

YAD haastattelu
Kuva: Tilla Larkiala

YAD eli Youth Against Drugs ry on valtakunnallinen nuorten vapaaehtoisjärjestö, joka ehkäisee nuorten huumeidenkäyttöä. YAD on ollut toiminnassa vuodesta 1988 alkaen.  YADin päätoimisto toimii Jyväskylässä, Lutakossa.

Haastattelimme YADin toiminnanjohtajaa Janne Paanasta ja selvitimme hieman yksityiskohtaisemmin, mitä YADin toiminta oikeastaan on. Toiminnanjohtajan työssään Paananen vastaa työyhteisöstä, strategiasta, taloudesta ja toiminnasta ylipäätään. Paananen suosittelee YADin toimintaa kaikille nuorille, jotka ovat kiinnostuneista päihdeasioista. Toiminta sopii myös kokemustaustaisille ihmisille, jotka kaipaavat ryhmätukea. ”Emme katso historiaa, vaan keskitymme tulevaisuuteen”, toteaa Paananen.

Paanasen mukaan hänen työssään hienointa on kuitenkin vapaaehtoiset. Hän toteaa että on todella hienoa nähdä kuinka jotkut voivat toiminnan avulla esimerkiksi toipua huumeiden käyttämisestä tai vaikka työllistyä sosiaalialalle. Vapaaehtoiset tukevat toisiaan.

YADin toimintaan kuuluu se, että vapaaehtoiset nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa, jota he haluavat järjestää. Paikallistoiminnassa mukana olevat nuoret esimerkiksi esittelevät YADin toimintaa ja puhuvat huumeiden vastaisuudesta erilaisissa tapahtumissa. Jatkoa ajatellen Paananen toteaakin, että vaikka hän pitää työstään, ei hän aio jatkaa työtään loputtomiin, koska nuorisojärjestön kapulan on siirryttävä jossakin kohtaa juurikin nuorten haltuun.

Millaista sitten on YADin toiminta juuri nimenomaan Lutakon talossa? Paanasen mukaan Lutakon talon historia on kiinnostava ja ajan saatossa on talo tullut tärkeäksi myös muilla tavoin kuin vain työtilana. Vaikka työtilat ovat levottomammat kuin usein toimistotyöskentelyltä voi olettaa, kokee Paananen silti tilojen sopivan työhönsä erinomaisesti. Hän kertoo myös että merkitystä toimintaan on tuonut myös muut talossa toimivat tahot, joiden kanssa on voitu tehdä erilaisia yhteistyöjuttuja. Paananen kertoo että esimerkiksi Jelmun kanssa on yhdessä järjestetty päihteettömiä keikkoja.

100-vuotiaasta Suomesta Paananen kertoo olevansa hieman huolissaan. Sadan vuoden aikana on opittu että ihmisistä tulee pitää huolta. Huoli herääkin aiheesta että ollaanko juuri niitä kaikkein heikko-osaisimpia unohtamassa? Tähän aiheeseen kytkeytyykin tapahtumassa nähtävä Tomi Tuulirannan Unohdetut – näyttely.

YAD haastattelu 2

(Haastattelu: Pauliina Pitkänen ja Tiia Heikkilä, Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: Samuli Heimonen

SamuliHeimonen1

Kuva: Petri Blomqvist

Samuli Heimonen toimii kuvataiteilijana talon neljännessä kerroksessa omassa työtilassaan, jonne hän muutti viime joulukuussa. Heimosen maalaukset ovat tunnettuja ja hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2008. Hän on toiminut päätoimisesti taiteilijana jo noin 15 vuotta.

Heimonen kertoo, että hänen normaali työskentelynsä on taulujen maalaamista työhuoneella sekä näyttelyiden valmistelua, kun sellainen on tulossa. Työnteko on hänen mukaansa puurtamista: se on ihanaa, kamalaa, tuskallista, ekstaattista ja siihen liittyy aina epäilyksiä ja suunnatonta intoa.  Näyttelyä rakennetaan ja sille pidetään avajaiset, sitten näyttely on itsekseen ja lopuksi puretaan pois. Tämän jälkeen kaikki alkaa alusta. 98 % työstä on todella normaalia ja ne loput 2 % on todella kummallista toimintaa. Tätä työtä ei Heimosen mukaan voi tehdä vain silloin kun huvittaa, ehkä sitten ei huvittaisi koskaan. Hän kertoo työskentelevänsä työhuoneella arkisin normaalin työpäivän mukaan kahdeksasta neljään, sillä hänelle se toimii ja on loogista perhe-elämän kannalta.

Lutakon talossa on Heimosen mielestä jotain erikoista. Talossa tapahtuu paljon ja laajasti monia kulttuurisia asioita jo monenlaisten toimijoidenkin puolesta. Heimonen tuntee, että talossa on myönteinen pöhinä, jonka voi aistia. Hän on kaivannut tällaista ilmapiiriä, työskenneltyään yksin maaseudulla noin kymmenen vuotta. Taloon muutto sai innostumaan, sillä täällä hänellä on paljon omaa tilaa ja työhuone on kuin oma valtakunta. Innostumisella taas on valtava vaikutus työn sujumiseen. Tila on Heimoselle työkalu ja sitä kautta osa työn tekemistä, tämä tila tuntuikin heti oikealta ratkaisulta.

SamuliHeimonen2

Kysyimme Samuli Heimoselta hänen suhtautumistaan Suomen itsenäisyyteen ja tähän juhlavuoteen. Hän kertoo, että itsenäisyys on hänelle äärimmäisen tärkeä asia ja kokee sen aina vain tärkeämmäksi. Heimonen on pohtinut millainen hänen Suomensa on ja millaisia arvoja siihen liittyy. Se on moniarvoinen, suvaitsevainen ja humaani, siihen on varmaan itsenäisyydelläkin tähdätty. Taiteilijan työt eivät suoraan liity Suomeen, mutta olemalla suomalainen taiteilija ja ottamalla töillään kantaa tiettyihin asioihin, kokee hän suomalaisuuden linkittyvän työhönsä.

Eräs hieno kokemus, jonka Heimonen on Vuoden nuori taiteilija -valinnan kautta saanut työssään kokea, on vierailu itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentin linnassa.
– Siinä vaiheessa, kun kättelin Tarja Halosta, niin ajattelin, että tähän sitä on tultu. Maalaan kuvia päättömistä kaneista ja täällä sitä ollaan, Heimonen kertoo pohtineensa.

Viime vuosina Heimonen on käsitellyt töissään susia ja idea syntyi silloin vallinneesta susi-keskustelusta ja siihen liittyneestä kielenkäytöstä. Miten me suhtaudumme asioihin joita emme hallitse ja mikä susi on. Susi voi kuvastaa maahanmuuttajaa tai yksinäistä ihmistä, joka jää jatkuvasti ulkopuolelle. Eläimet, joita Heimonen on töissään käyttänyt kuvastavat ihmisiä, eläin toimii metaforana.

SamuliHeimonen4

Heimonen kertoo, että blokkeja työssä tulee aina. Ainoa tapa miten siihen voi varautua on ajatella, että tämä ei ole maailmanloppu. Tunne siitä, että epäonnistuu, ei ole maailmanloppu. Tästä on selvitty ja tästä selvitään.

 

Samuli Heimosen työhuoneella (4.krs) avoimet ovet Made in Lutakko -päivänä 6.5.

Samuli Heimosen nettisivut

Samuli Heimosen Facebook-sivu

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen, teksti: Tiia Heikkilä)

0

Harjoittelijat esittäytyvät

IMG_2284

Moikka!  Me ollaan Tiia ja Pauliina ja ollaan mukana tuottamassa Made in Lutakko- tapahtumaa.  Olemme molemmat Humanistisen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituottajaopiskelijoita,ja toteutamme osana opintojamme harjoittelun tapahtuman tuotantotiimissä.

Tapahtuma juhlistaa 100-vuotista Suomea, ja mielestämme on todella hienoa päästä mukaan juhlistamaan Suomen suurta juhlavuotta juuri tämän tapahtuman merkeissä. Projektissa pääsemme tutustuman Schaumanin kadun vanhaan leipomorakennukseen ja sen tiloissa toimiviin järjestöihin, taiteilijoihin ja yrityksiin. Talo ei ole meille entuudestaan kovinkaan tuttu, mutta pikkuhiljaa mekin alamme sitä hahmottaa, sehän tässä tapahtumassa onkin pointtina!  Päävastuualueisiimme kuuluu tapahtuman verkkoviestintä, tiedottaminen, talosuunnistus ja tietenkin käytännön järjestelyt.  

Tapahtumapäivä on 6.5.2017, eli tapahtumaan on tällä hetkellä aikaa lähes tarkalleen kaksi kuukautta. Kahdessa kuukaudessa ehtii tehdä paljon ja taas toisaalta aika on hyvinkin rajallinen. Uskomme kuitenkin että ahkera uurastaminen palkitsee lopulta ja saamme aikaan jotain hienoa! Odotamme molemmat innolla tapahtumapäivää, jolloin tehty työ oikeasti konkretisoituu. Tapahtuman tuotantotiimissä on todella hyvä tekemisen meininki ja saamme varmasti porukalla paljon mahtavia juttuja aikaan.

Nyt aiommekin tapahtuman lähestyessä päivitellä tänne blogiin kaikkea materiaalia liittyen tapahtumaan. Tuotoksiimme voit törmätä myös Facebookin ja Instagramin puolella. Mukavaa kevään alkua kaikille ja laittakaahan seurantaan Made in Lutakko!

0

Talon toimijat esittelyssä: ISOn Tanhuujat

AikaMatka-2016-98
Nuorten aikuisten tanssiryhmä Juntu syksyn Aika matka! -konsertissa. Kuva: Solja Ryhänen

Juttusarja Lutakon talon toimijoista alkaa katutasosta. ISOn Tanhuujien kaikki 11 ryhmää harjoittelevat talon ykköskerroksen tanhusalissa. ISOn Tanhuujat on jyväskyläläinen kansantanssiyhdistys, jonka riveissä tanssii noin 120 harrastajaa. Yhdistyksen nimi juontaa juurensa yliopiston mäeltä. Vuonna 1963 Itäsuomalainen osakunta perusti tanssiryhmän, jolle annettiin nimeksi Itä-Suomalaisen Osakunnan Tanhuujat eli ISOT. Vuonna 2018 ISOT täyttää siis kunnioitettavat 55 vuotta!

ISOT tarjoaa kansantanssin taiteen perusopetusta laajalle ikähaitarille kolmevuotiaista aina eläkeikäsiiin saakka. Lisäksi ISOT järjestää FolkJam-kuntoliikuntaa ja Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaa. ISOjen ryhmät esiintyvät erilaisissa tapahtumissa Jyvässeudulla ja kansantanssifestivaaleilla ympäri Suomen.

ISOn Tanhuujien Tanhu 2.0.17 -konsertti Tanssisalissa Made in Lutakko -päivänä 6.5. Lisäksi aamupäivällä järjestetään kansantanssin / musiikkiliikunnan näytetunteja lapsille Tanhusalissa.

isontanhuujat.net

facebook.com/isontanhuujat

Instagram & Twitter: @isontanhuujat