0

Talon toimijat esittelyssä: ISOn Tanhuujien Prikka

 

Prikka
Kuva: Riku Suonio

Loikkasimme tunnin ajaksi mukaan kansantanssin pyörteisiin ja pääsimme seuraamaan Prikka-nimisen kansantanssiryhmän harjoituksia. Prikka on ISOn Tanhuujien 7-9 -vuotiaiden ryhmä, joka harjoittelee kerran viikossa maanantaisin klo 18-19. Prikan ohjaajana tunneilla toimii Paula Kettu ja apuohjaajana Rosa Karhu.

Harjoitusten aikana saimme hetken, jolloin ehdimme kysellä Prikan ryhmäläisten mielipiteitä niin harrastuksesta kuin vähän muistakin asioista. Ensimmäisenä ryhmä sai pohtia, mikä on kaikkein parasta juuri kansantanssiharrastuksessa ja mitkä ovat parhaita kokemuksia, mitä harrastus on heille antanut. Päällimmäisenä parhaimmiksi asioiksi voisi lasten vastauksista koota tanssin ilon, esitykset, yöleirit sekä uusien kavereiden saamisen. Intoa juuri tanssiin ei tältä ryhmältä todellakaan puuttunut! Ryhmän ohjaajatkin saivat kehut lapsien suusta siitä kuinka tärkeää on että ohjaajat osaavat innostaa, auttaa ja parantaa ryhmän yhteishenkeä. Tässä olikin ryhmän mielestä ohjaajat onnistuneet varsin ansiokkaasti.

Mitenkäs sitten Lutakko ja 100-vuotias Suomi? Saimme yhdessä Prikan ryhmäläisten kanssa pohtia myös vähän tulevaan tapahtumaan liittyviä aiheita. Aiheet herättivät monenlaisia mielipiteitä. Onko Suomi nyt sitten liian nuori vai liian vanha? Ainakin sitten kun Suomi on tuhatvuotias, aiotaan kuulemma juhlia isosti! Suomalaisuudesta heräsi myös ajatuksia siitä kuinka hienoa on että meillä on oma kieli ja omanlainen kansantanssi.

Prikan ryhmäläisten sanoin Lutakon rakennuksen voisi kaiken kaikkiaan tiivistää olevan ränsistynyt mutta silti kauniilla paikalla sijaitseva rakennus, jossa on hyvät tilat tanssimiselle ja jonne on mukava tulla.

(Haastattelu: Pauliina Pitkänen ja Tiia Heikkilä, Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: YAD

 

YAD haastattelu
Kuva: Tilla Larkiala

YAD eli Youth Against Drugs ry on valtakunnallinen nuorten vapaaehtoisjärjestö, joka ehkäisee nuorten huumeidenkäyttöä. YAD on ollut toiminnassa vuodesta 1988 alkaen.  YADin päätoimisto toimii Jyväskylässä, Lutakossa.

Haastattelimme YADin toiminnanjohtajaa Janne Paanasta ja selvitimme hieman yksityiskohtaisemmin, mitä YADin toiminta oikeastaan on. Toiminnanjohtajan työssään Paananen vastaa työyhteisöstä, strategiasta, taloudesta ja toiminnasta ylipäätään. Paananen suosittelee YADin toimintaa kaikille nuorille, jotka ovat kiinnostuneista päihdeasioista. Toiminta sopii myös kokemustaustaisille ihmisille, jotka kaipaavat ryhmätukea. ”Emme katso historiaa, vaan keskitymme tulevaisuuteen”, toteaa Paananen.

Paanasen mukaan hänen työssään hienointa on kuitenkin vapaaehtoiset. Hän toteaa että on todella hienoa nähdä kuinka jotkut voivat toiminnan avulla esimerkiksi toipua huumeiden käyttämisestä tai vaikka työllistyä sosiaalialalle. Vapaaehtoiset tukevat toisiaan.

YADin toimintaan kuuluu se, että vapaaehtoiset nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa, jota he haluavat järjestää. Paikallistoiminnassa mukana olevat nuoret esimerkiksi esittelevät YADin toimintaa ja puhuvat huumeiden vastaisuudesta erilaisissa tapahtumissa. Jatkoa ajatellen Paananen toteaakin, että vaikka hän pitää työstään, ei hän aio jatkaa työtään loputtomiin, koska nuorisojärjestön kapulan on siirryttävä jossakin kohtaa juurikin nuorten haltuun.

Millaista sitten on YADin toiminta juuri nimenomaan Lutakon talossa? Paanasen mukaan Lutakon talon historia on kiinnostava ja ajan saatossa on talo tullut tärkeäksi myös muilla tavoin kuin vain työtilana. Vaikka työtilat ovat levottomammat kuin usein toimistotyöskentelyltä voi olettaa, kokee Paananen silti tilojen sopivan työhönsä erinomaisesti. Hän kertoo myös että merkitystä toimintaan on tuonut myös muut talossa toimivat tahot, joiden kanssa on voitu tehdä erilaisia yhteistyöjuttuja. Paananen kertoo että esimerkiksi Jelmun kanssa on yhdessä järjestetty päihteettömiä keikkoja.

100-vuotiaasta Suomesta Paananen kertoo olevansa hieman huolissaan. Sadan vuoden aikana on opittu että ihmisistä tulee pitää huolta. Huoli herääkin aiheesta että ollaanko juuri niitä kaikkein heikko-osaisimpia unohtamassa? Tähän aiheeseen kytkeytyykin tapahtumassa nähtävä Tomi Tuulirannan Unohdetut – näyttely.

YAD haastattelu 2

(Haastattelu: Pauliina Pitkänen ja Tiia Heikkilä, Teksti: Pauliina Pitkänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: ISOn Tanhuujien Isottaret

AikaMatka-2016-6

Tällä hetkellä ryhmässä on 10 tanssijaa, aikojen saatossa Isottarissa on tanssinut yhteensä noin 30 tanssijaa.

Keski-ikä 32,6, mediaani-ikä 32,5.

Ryhmäläisillä yhteensä kahdeksan lasta ja neljä lemmikkiä (+ lukemattomat villakoirat)

25 vuotta ISOTTARIA!

ISOn Tanhuujiin perustettiin ensimmäiset lapsiryhmät syksyllä 1992. Tällöin perustettiin myös Isottaret, tuolloiselta nimeltään Ällät. Silloin ei ehkä osattu aavistaa, että ryhmä porskuttaa edelleen 25 vuoden päästäkin… Aikojen saatossa nimi vaihtui, tanssijoita on mennyt ja tullut, ohjaajat ovat vaihtuneet, harjoitukset siirtyneet viikonloppuihin ja treenipaikka siirtynyt mutkien kautta Lutakon tanhusaliin. Ryhmä on muuttunut tyttöryhmästä naisten ryhmäksi ja haaveena on muuttua joskus vielä edelleen mummoryhmäksi.

Ryhmän taipaleelle on mahtunut monenlaisia vaiheita, lukemattomia esiintymisiä ja matkoja, huippuhetkiä ja pettymyksiä. Isottarista on muodostunut monelle tanssijalle elämäntapa, jota ilman ei osaa olla. Isottarien mukaan treeneihin ja yhteisiin illanviettoihin kokoontuminen yhdessä ystävien kanssa tekee huonosta päivästä paremman ja irrottaa tehokkaasti arjen huolista.

Lutakko on Isottarien mielestä ihanan yllätyksellinen ja rosoinen treenipaikka. Käytävillä voi törmätä kaikenlaisiin ihmisiin, joita kaikkia kuitenkin talo ja rakkaus oman lajin tekemiseen yhdistävät. Välillä “viulunvingutusmusiikki” myös houkuttelee rokkareita kurkkimaan uteliaina tanhusalin puolelle ja kyselemään enemmänkin kansantanssista. Yhteistyötä talon väen kesken on ollut valitettavan vähän, mutta Isottaret toivoo Made in Lutakon toimivan avauksena yhteistyölle jatkossakin.

Viime syksynä Katariina Hiukka teki paluun Isottarien tanssinopettajaksi seitsemän vuoden tauon jälkeen. Katan mielestä on ollut mukava palata ruoriin ja Isottarien opettaminen haastaa häntä itseäänkin sopivasti. Syksyllä Isottaret lämmitteli Katan iki-ihanan Jäähyväismenuetin Aika matka! -konserttia varten. Kevätpuolella Isottarien treenejä ovat puolestaan hallinneet ämpärit, laukut ja mielenkiintoiset asuviritelmät…

Made in Lutakon Tanhu 2.0.17 -konsertissa saa ensi-iltansa Isottarien uusi pienoisteos nimeltään Uusi Kuu. Made in Lutakko toimii Isottarien 25-vuotisjuhlavuoden avauksena ja myöhemmin tänä vuonna on tarkoitus jatkaa merkkivuoden juhlintaa.

“En osais jäädä enää pois enkä halua vaihtaa ryhmää, joten toivon että Isottaret tanhuaa ikuisesti.”

Isottaret Facebookissa

Isottaret Instagramissa

(Teksti: Inka Somerla, kuva: Solja Ryhänen)

0

Talon toimijat esittelyssä: Samuli Heimonen

SamuliHeimonen1

Kuva: Petri Blomqvist

Samuli Heimonen toimii kuvataiteilijana talon neljännessä kerroksessa omassa työtilassaan, jonne hän muutti viime joulukuussa. Heimosen maalaukset ovat tunnettuja ja hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2008. Hän on toiminut päätoimisesti taiteilijana jo noin 15 vuotta.

Heimonen kertoo, että hänen normaali työskentelynsä on taulujen maalaamista työhuoneella sekä näyttelyiden valmistelua, kun sellainen on tulossa. Työnteko on hänen mukaansa puurtamista: se on ihanaa, kamalaa, tuskallista, ekstaattista ja siihen liittyy aina epäilyksiä ja suunnatonta intoa.  Näyttelyä rakennetaan ja sille pidetään avajaiset, sitten näyttely on itsekseen ja lopuksi puretaan pois. Tämän jälkeen kaikki alkaa alusta. 98 % työstä on todella normaalia ja ne loput 2 % on todella kummallista toimintaa. Tätä työtä ei Heimosen mukaan voi tehdä vain silloin kun huvittaa, ehkä sitten ei huvittaisi koskaan. Hän kertoo työskentelevänsä työhuoneella arkisin normaalin työpäivän mukaan kahdeksasta neljään, sillä hänelle se toimii ja on loogista perhe-elämän kannalta.

Lutakon talossa on Heimosen mielestä jotain erikoista. Talossa tapahtuu paljon ja laajasti monia kulttuurisia asioita jo monenlaisten toimijoidenkin puolesta. Heimonen tuntee, että talossa on myönteinen pöhinä, jonka voi aistia. Hän on kaivannut tällaista ilmapiiriä, työskenneltyään yksin maaseudulla noin kymmenen vuotta. Taloon muutto sai innostumaan, sillä täällä hänellä on paljon omaa tilaa ja työhuone on kuin oma valtakunta. Innostumisella taas on valtava vaikutus työn sujumiseen. Tila on Heimoselle työkalu ja sitä kautta osa työn tekemistä, tämä tila tuntuikin heti oikealta ratkaisulta.

SamuliHeimonen2

Kysyimme Samuli Heimoselta hänen suhtautumistaan Suomen itsenäisyyteen ja tähän juhlavuoteen. Hän kertoo, että itsenäisyys on hänelle äärimmäisen tärkeä asia ja kokee sen aina vain tärkeämmäksi. Heimonen on pohtinut millainen hänen Suomensa on ja millaisia arvoja siihen liittyy. Se on moniarvoinen, suvaitsevainen ja humaani, siihen on varmaan itsenäisyydelläkin tähdätty. Taiteilijan työt eivät suoraan liity Suomeen, mutta olemalla suomalainen taiteilija ja ottamalla töillään kantaa tiettyihin asioihin, kokee hän suomalaisuuden linkittyvän työhönsä.

Eräs hieno kokemus, jonka Heimonen on Vuoden nuori taiteilija -valinnan kautta saanut työssään kokea, on vierailu itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentin linnassa.
– Siinä vaiheessa, kun kättelin Tarja Halosta, niin ajattelin, että tähän sitä on tultu. Maalaan kuvia päättömistä kaneista ja täällä sitä ollaan, Heimonen kertoo pohtineensa.

Viime vuosina Heimonen on käsitellyt töissään susia ja idea syntyi silloin vallinneesta susi-keskustelusta ja siihen liittyneestä kielenkäytöstä. Miten me suhtaudumme asioihin joita emme hallitse ja mikä susi on. Susi voi kuvastaa maahanmuuttajaa tai yksinäistä ihmistä, joka jää jatkuvasti ulkopuolelle. Eläimet, joita Heimonen on töissään käyttänyt kuvastavat ihmisiä, eläin toimii metaforana.

SamuliHeimonen4

Heimonen kertoo, että blokkeja työssä tulee aina. Ainoa tapa miten siihen voi varautua on ajatella, että tämä ei ole maailmanloppu. Tunne siitä, että epäonnistuu, ei ole maailmanloppu. Tästä on selvitty ja tästä selvitään.

 

Samuli Heimosen työhuoneella (4.krs) avoimet ovet Made in Lutakko -päivänä 6.5.

Samuli Heimosen nettisivut

Samuli Heimosen Facebook-sivu

(Haastattelu: Tiia Heikkilä ja Pauliina Pitkänen, teksti: Tiia Heikkilä)

0

Harjoittelijat esittäytyvät

IMG_2284

Moikka!  Me ollaan Tiia ja Pauliina ja ollaan mukana tuottamassa Made in Lutakko- tapahtumaa.  Olemme molemmat Humanistisen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituottajaopiskelijoita,ja toteutamme osana opintojamme harjoittelun tapahtuman tuotantotiimissä.

Tapahtuma juhlistaa 100-vuotista Suomea, ja mielestämme on todella hienoa päästä mukaan juhlistamaan Suomen suurta juhlavuotta juuri tämän tapahtuman merkeissä. Projektissa pääsemme tutustuman Schaumanin kadun vanhaan leipomorakennukseen ja sen tiloissa toimiviin järjestöihin, taiteilijoihin ja yrityksiin. Talo ei ole meille entuudestaan kovinkaan tuttu, mutta pikkuhiljaa mekin alamme sitä hahmottaa, sehän tässä tapahtumassa onkin pointtina!  Päävastuualueisiimme kuuluu tapahtuman verkkoviestintä, tiedottaminen, talosuunnistus ja tietenkin käytännön järjestelyt.  

Tapahtumapäivä on 6.5.2017, eli tapahtumaan on tällä hetkellä aikaa lähes tarkalleen kaksi kuukautta. Kahdessa kuukaudessa ehtii tehdä paljon ja taas toisaalta aika on hyvinkin rajallinen. Uskomme kuitenkin että ahkera uurastaminen palkitsee lopulta ja saamme aikaan jotain hienoa! Odotamme molemmat innolla tapahtumapäivää, jolloin tehty työ oikeasti konkretisoituu. Tapahtuman tuotantotiimissä on todella hyvä tekemisen meininki ja saamme varmasti porukalla paljon mahtavia juttuja aikaan.

Nyt aiommekin tapahtuman lähestyessä päivitellä tänne blogiin kaikkea materiaalia liittyen tapahtumaan. Tuotoksiimme voit törmätä myös Facebookin ja Instagramin puolella. Mukavaa kevään alkua kaikille ja laittakaahan seurantaan Made in Lutakko!

0

Talon toimijat esittelyssä: ISOn Tanhuujat

AikaMatka-2016-98
Nuorten aikuisten tanssiryhmä Juntu syksyn Aika matka! -konsertissa. Kuva: Solja Ryhänen

Juttusarja Lutakon talon toimijoista alkaa katutasosta. ISOn Tanhuujien kaikki 11 ryhmää harjoittelevat talon ykköskerroksen tanhusalissa. ISOn Tanhuujat on jyväskyläläinen kansantanssiyhdistys, jonka riveissä tanssii noin 120 harrastajaa. Yhdistyksen nimi juontaa juurensa yliopiston mäeltä. Vuonna 1963 Itäsuomalainen osakunta perusti tanssiryhmän, jolle annettiin nimeksi Itä-Suomalaisen Osakunnan Tanhuujat eli ISOT. Vuonna 2018 ISOT täyttää siis kunnioitettavat 55 vuotta!

ISOT tarjoaa kansantanssin taiteen perusopetusta laajalle ikähaitarille kolmevuotiaista aina eläkeikäsiiin saakka. Lisäksi ISOT järjestää FolkJam-kuntoliikuntaa ja Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaa. ISOjen ryhmät esiintyvät erilaisissa tapahtumissa Jyvässeudulla ja kansantanssifestivaaleilla ympäri Suomen.

ISOn Tanhuujien Tanhu 2.0.17 -konsertti Tanssisalissa Made in Lutakko -päivänä 6.5. Lisäksi aamupäivällä järjestetään kansantanssin / musiikkiliikunnan näytetunteja lapsille Tanhusalissa.

isontanhuujat.net

facebook.com/isontanhuujat

Instagram & Twitter: @isontanhuujat

0

Osallistu Made in Lutakon tekoon!

Made in Lutakko katselee uteliaana ympärilleen ja tarkastelee tämän päivän meininkiä kaikkia aistikanavia käyttäen. Miltä näyttää, kuulostaa, näyttää ja tuntuu Suomi vuonna 2017? Osallistu ihmettelyyn jakamalla mietteitäsi alla olevien blogitekstien teemoista joko tällä sivustolla tai Facebookissa. Lukijoiden lähettämiä tekstejä ja kuvia tullaan julkaisemaan nimettömänä osana talosuunnistusta 6.5.